26. huhtikuuta 2009

Haapsalu sall

Terveiset Haapsalusta !

Pitsihuivimatka 17.-19.4. oli juuri niin antoisa kuin ilmoitus antoi ymmärtää: ostoshetki Karnaluks-tukussa, kahvihetki Vihterpalun kartanossa, vierailut Haapsalun pikkukaupungin käsityöliikkeisiin ja -museoon, käynti Ilon Viklandin taidemuseossa (Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittaja) ja paikallisella lammastilalla (bäää), vierailu Padisessa silkkitaiteilijan ateljeessa ja lopulta vielä lounas Laitsen linnassa.

Parasta koko reissussa oli tietenkin neulominen ja neuletunnit varsinaisten konkariopettajien opissa: meitä opettivat rouvat Aime Edasi ja Silvi Saarlo, joita molempia myös Nancy Bush kirjansa Knitted Lace of Estonia esipuheessa kiittelee. Voiko enää parempaa oppia saada kuin mitä nämä todelliset taitajat meille konkreettisesti kädestä pitäen antoivat? Melkein kylmät väreet menivät pitkin selkää...

Aikaa meillä neulomiseen ei ollut kuin jokunen tunti parina päivänä kaiken muun ohjelman lomassa. Siinä ajassa ehdimme kuitenkin juuri ja juuri neuloa pienen mallitilkun ohuen ohuesta villalangasta ja pätkän reunapitsiä. Näin saimme kaikki tarvittavat pikkuniksit perinteisen Haapsalun huivin teosta tietoomme, enää ei tarvi neuloa nyppyjä hampaat irvessä ja pelätä, että puikot katkeavat, vaan sen voi tosiaan tehdä vähän helpommallakin tavalla :) Ja neuleen aloittamisessa, päättelemisessä ja joustavassa ompelemisessa on myös omat pikkujuttunsa.

Minun reunapitsini on aivan liian lyhyt (tarkoitus oli tehdä kahden sivun mittainen pitsi), sillä onnistuin tyrimään ensimmäisen teelmän: neuloin nurjalla nurin kuten yleensä aina, neulotaan mutta Haapsalun huiveissa neulotaan reunapitsi nurjallakin oikein! Hätäisesti neuloin toisen pätkän, jotta opin oikean kiinnitystekniikan. Ja ompelin sen sitten kiireessä väärinpäin huiviin, sen tosin huomasivat vain opettajat ja nythän tiedän minäkin miten pitsistä erottaa kumpi on oikea ja kumpi nurja puoli.

Aime Edasi sanoi, että häneltä menee huivin neulomiseen noin pari viikkoa tai jos ei tee mitään muuta niin voi saada sen valmiiksi noin seitsemässä päivässä. Opettajat sanoivat meille kurssilaisille, että ehkä kannattaa ensin tehdä vähän kapeampi kaulahuivi ja vaikka vähän paksummasta langasta, jotta tekniikka tulee tutuksi.

Ensin mun pitää kuitenkin tehdä valmiiksi nyt puikoilla oleva Aeolian shoulderette, kaikkine nyppyineen ja helmineen. Vasta sitten ehkä tartun johonkin Haapsalu huivimalliin, jos uskallan. Uskoisin, että niiden tv-ystävällisyys on lähes nolla, joten edistyminen voi olla sangen hidasta.

AnniKainen muisti minua tunnustuksella:

Lämmin kiitos!

En osaa espanjaa (kai se on espanjaa? oletan niin), mutta ymmärtääkseni tässä kiitellään jakamisesta eli kai näiden käsitöiden ja kokemusten ym. jakamisesta toisillemme, ehkä samanmielisille käsityöihmisille? Ehkä väärinymmärretty, mutta näin minä sen haluan ymmärtää ja antaa eteenpäin jokaiselle, joka kokee että käsityöt on se "mun oma juttu". Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!

Nitkutus jatkuu...

11 kommenttia:

Eila kirjoitti...

Voi jos pääsisi joskus tuollaiselle matkalle, kuulostaa tosi mielenkiintoiselta!

tuula kirjoitti...

Kiitos raportitsta, ilmeisesti reissu oli antoisa.

kio kirjoitti...

hyvä kun on ollut antoisa kurssi. Olis kiva joskus sellaiselle päästä.

AnniKainen kirjoitti...

Ai vitsi, on varmaan ollut ihana reissu. Oliko teitä iso porukka?

Niin minäkin tulkitsin että jakamisesta tuossa on kyse :)

helena kirjoitti...

Eila: Ensi syksynä on seuraava, aiheena Muhun saaren kirjonta. Vaikutti tosi mielenkiintoiselta sekin :)
Tuula: Raportti oli lyhyt, mutta reissu oli todellakin antoisa!
Kio: Juu, mäkin haluaisin joskus vielä uudestaan.
Annikainen: Meitä oli 43 + opas ja tulkki. Ikähaitari 21 - 88 vuotta, aika kunnioitettava, vai mitä?

Jatta kirjoitti...

Upea reissuraportti, vähänkö meni täälläkin oikein kylmät väreet! Kateeksi käy, mitäs jäin kotio :P

helena kirjoitti...

Jatta: Ensi kerralla messiin :)

Leena kirjoitti...

Voi kun teitä on ollut iso porukka. Johan tuollaisen liikutteluunkin menee aina aikansa. Kauniimman tilkun sait aikaiseksi kuin minä, vaikka reunapitsi jäikin lyhyeksi. Minulla oli niin paljon virheitä, mutta kyllä se vielä siitä lähtee. Oliko Airi saanut suomennettua ohjeet. Hän lupasi sen tehdä ja postittaa meille. Noissa ohjeissa oli reunapitsin laskentakaava, jota en ottanut ylös kun tuo paperi oli määrä saada.

helena kirjoitti...

Leena: Juu, meitä oli paljon! Kahdessa ryhmässä touhuttiin, Eija oli neulojien kanssa aina tulkkina ja apuna, Airi puolestaan hummaili toisen porukan kanssa kaupungilla ja lammastiloilla ym. Ohjeet on suomennettu, eiköhän ne sieltä teillekin piakkoin tupsahda.

Leena kirjoitti...

Hei
kiva kun olet vastannut teidän huivi kuulumisia enenmänkin. Aika samanlaista kuin meillä. Kihnun matkakin on nyt varmistunut, lähtijöitä on 20 ja vielä muutama pääsee mukaankin, kun Airi lisäsi noita paikkoja 28. "Leena-rouvastahan" tuli suorastaan kuuluisa! Joku on tullutkin matkalle Airin kautta varmaan tuollaisen mainospalan saattelemana.

María Brígida Savilaakso kirjoitti...

Hei!

Löysin vasta blogisi, onpa hieno!
Tuo Haapsalu-kurssi vaikuttaa unelmien täyttymykseltä...
Mitä kautta löysit sinne jne, ja edellyttikö kurssi viron osaamista?

T. MBS