12. joulukuuta 2009

Väriterapiaa

Työkaverini oli ostanut itselleen huovutetun ponchon ja se oli ihana. Aivan ihana! Henkäyksen kevyt. Ja kaunis. Ja ihana. Sanoinko jo, että kaunis?

Ja koska minä, kurssin ja kaikki käynyt, osaan huovuttaa, niin päätinpä tehdä itselleni samanlaisen. Ihanan, pehmeän, ohuen ja laskeutuvan. Sellaisen tyylikkään. Ihan tuosta noin vaan!


Tällainen tuli. Ei niin kovin laskeutuva, pikemminkin vähän jäykkä. Oikeastaan se on melkein kuin peltiä. Ja paksukin se on, ainakin paikoitellen. Kattohuovaksi kävisi. Tyylikkyys? No, se unohtui kokonaan. En taida viitsiä yrittää toista kertaa. Ainakin pitäis vissiin mennä toiselle ja kolmannellekin kurssille ensin...

Mutta tästä saa kaksi hienoa patalappua, leikkaa vaan kaikista nurkista sopivan malliset palat ja ompelee niitä kaksi yhteen. Ainakin luulen niin, mutta en voi olla varma, koska en taidakaan osata ihan kaikkea. No, näytän niitä sitten myöhemmin.

Itsenäisyyspäivän käytin kuvien tekemiseen. Tein unikolle kaveriksi tulppaanin:

Ja vielä vähän lisää tulppaaneja, mutta niistä tuli vähän pliisuja. Olisin tehnyt niillekin vielä kaverin, mutta kun mun kaikki vihreät villat meni tuohon patalappumateriaaliin...


Huovutin vielä toisen liinan jouluksi. Se on aika samanlainen kuin ensimmäinen versio, mutta nyt käytin pohjavillana harmaata. Ei ehkä olis kannattanut, näyttää jotenkin nuhjuiselta, ainakin tuon valkoisemman rinnalla. Toisaalta, ei niitä ikinä näin rinnakkain laitetakaan, joten ehkä se kelpaa.




Neulonutkin olen. Käynnissä on keskeneräisten projektien finalisointi, olen luvannut ja vannonut (itselleni) että en aloita mitään uutta ennen kuin kaikki keskeneräiset työt on hoidettu alta pois. Toisaalta se on aika rentouttavaa, keskittyä vain yhteen työhön kerrallaan. Toisaalta se on aika tylsää. Tällä hetkellä enimmäkseen tuota jälkimmäistä. Nehän on enimmäkseen kesken juuri siksi, kun into niihin on lopahtanut jo aika päiviä sitten. Saas nähdä, kuinka ämmän käy!

Nitkutus jatkuu...

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pakko sanoa, että ei kyllä kamalasti muistuta esikuvaansa ;-) Taitava sä olet kuitenkin!

Sari

KESÄN LAPSI kirjoitti...

Ihania huovutustöitä!

Mari kirjoitti...

Ihania värejä :)

Kiki,purkaja kirjoitti...

Tuohan on mitä mahtavin kaulus talvitakkiin, ei mitään patalappumateriaaia.

helena kirjoitti...

Sari: Heee, tykkään niin paljon työkavereistani, että en sitten viitsinyt esitellä tätä luomusta töissä. Joku olis oikeasti voinut kuolla nauruun...

Kesän lapsi ja Mari: kiitos!

Kiki, purkaja: Mielenkiintoinen ajatus, katsotaan mitä siitä tulee!

Hepsi kirjoitti...

Kauniita huovutuksia ovat kaikki, myös se ensimmäinen! =)

Heidi kirjoitti...

Minäkin aloitin keskeneräisten töiden finalisoinnin. On muuten hieno tunne, kun töitä sitten valmistuu :) . Huovutustöissä on muuten aivan ihanat värit.

AnniKainen kirjoitti...

Nostan kyllä hattua, on nimittäin sen verran upeita huovutuksia. Miten mulla on jäänyt sellainen muisto, ettei noiden tekeminen niin kovin helppoa ole. Älä ihmeessä pistä viittaa pannulapuiksi.

Tytti kirjoitti...

Kauniita ovat kaikki, myös eka!

maria :) kirjoitti...

Susta onkin tullut ihan uusi puoli esille, oot oikein koloristi ja taidemaalari noitten huovutusten kanssa!!

kio kirjoitti...

aivan ihania!