25. syyskuuta 2011

Antiikin viehätystä

"Aidez is a feminine fitted cardigan that has all the cozy antique appeal of traditional Aran texture". Vai niin.

Aidez (Beroccon ilmaisohje)
Lanka Cascade Eco+ alle 400 g
Puikot 6 mm
Viime keväänä Titityyn osastolla Helsingin kädentaitomessuilla roikkui malliksi neulottu Aidez. Koska halusin vaihteeksi kokeilla jotain paksumpaa lankaa, ostin osastolta takkiin Cascaden Yarnin unelmaisen pehmeää, paksuhkoa ECO+ -lankaa.


Ravelryssä tästä mallista löytyy tällä hetkellä yli tuhat toteutusta, joita kävin etukäteen katselemassa. Päätin, että noudatan sieltä saamiani hyviä vinkkejä: neulon takin mahdollisimman saumattomasti ja neulon myös hieman ohjetta leveämmät hihat, koska useampikin neuloja moitti niitä kapeahkoiksi. Kevään mittaan neuloin takkia aina kainaloihin asti, mutta sitten tuli kesä ja kärpäset - villatakki unohtui jonnekin neulekopan pohjalle.

Napit tekis kyllä terää!

Pari viikkoa sitten otin sen vihdoin taas esiin ja neuloin hihat: unohdin, että nekin olisi voinut neuloa pyöröneuleena, enkä muistanut myöskään leventää niitä. No, mahtuuhan käsivarteni niihin, eivätkä ne mitenkään kiristä, mutta jos tekisin uudestaan niin lisäisin kyllä silmukoita! Takki oli nopeasti neulottu, siis vaika aikajana oli aika pitkä. Erilaiset kuvioraidat tekivät neulomisesta mielekästä ja paksuilla puikoilla tuli tulosta sukkelaan.

Takakappaleen palmikkokuvio ei myöskään mene ihan niin kuin toivoisi, en ajoissa älynnyt, että ohjeen lataussivulla mainittua virhettä ei sitten ole korjattu ohjeeseen.  Lopussa en enää edes viitsinyt katsoa ohjeesta että miten sen pitäisi mennä vaan tein kierrot oman pääni mukaan. Eipä tuo kamalasti kuitenkaan haittaa kun sitä ei itse selästään näe :)



Lanka on ihanan pehmoista, mutta siitä tuntuu kyllä irtoavan helposti irtonöyhtää, saa nähdä kestääkö lainkaan käytössä. Lämmin takki ainakin on, että toivotaan kirpeitä syyssäitä.

Nitkutus jatkuu...

2. syyskuuta 2011

Copycat


Tämä neule, se on kuulkaas työvoitto! Olen jo vuosia ajattellut, että "sitten ensi kesäksi" neulon itselleni puuvillaisen tms. takin, jonka voi aina, ihan vaan kaiken varalta ottaa mukaan joka paikkaan, jospa vaikka tarvitsisi pitkähihaista sitten illemmalla. Näitä "ensi kesiä" on mennyt ohi useampi, ja niinhän se meni tämäkin kesä, ilman kesäneuletta.


Malli: Törkeästi matkittu Mian Ukkospilveä
Lanka katia linen, hieman alle 400 g
Puikot: 3 1/2 mm

Työvoitto myös siksi, että se on neulottu ylhäältä alaspäin ja ilman sauman saumaa. Jo pitkään olen ihaillut ystäväni Annan tapaa neuloa näin lähes kaikki neuleet. Olenpa tekniikkaa itsekin muutaman kerran kokeillut, mutta jotenkin se on silti jäänyt minulle hieman vieraaksi. Kesällä tapasimme Mian ja Annan kanssa Tallinnassa ja tuolloin he molemmat hehkuttivat tämän tekniikan jaloutta. Mialla oli mukanaan myös juuri silloin valmistunut neuletakki, jota kadehdin, erityisesti siinä vaiheessa kun aurinko meni pilveen ja olisi ollut mukava vetäistä jotakin pitkähihaista ylleen. Mian takin langat oli ostettu Tallinnasta, joten tapaamisemme päätteeksi marssimmekin Liann Lõngad -puotiin ja ostin sieltä itselleni kesäneuletakkiin langat.


Aloitus viivästyi, koska edellisessä postauksessa esittelemäni pellavamekko oli pahasti vaiheessa. Heti kun sain sen puikoilta, kävin käsiksi tähän. Valitsin mallikuvion Haapsalusall -kirjasta, neuloin mallitilkun, perehdyin uudestaan provisional cast on -tekniikkaan ja aloitin neuleen ylhäältä alaspäin. Ja luulinpa, jälleen kerran, kutaisevani sen tuossa tuokiossa. Ja taas kerran olin niin väärässä. Milloin opin, että käsityö ei ole koskaan kovin nopeaa? Toisaalta, ystävällinen työkaverini lohdutti, että häneltä olisi mennyt vastaavaan vuosia - ei viikkoja :)



Jos nyt joku muu päättäisi neuloa pitsineuleen ensimmäistä kertaa ilman ohjeita ylhäältä alaspäin, niin suosittelen lämpimästi valitsemaan jonkin symmetrisen pitsikuvion. Minä nimittäin jouduin neulomaan molemmat etukappaleen alut kahteen - toisen jopa kolmeen kertaan, ennenkuin sain ne oikein. Olisi varmasti onnistunut ensimmäiselläkin kerralla, jos olisin malttanut edes hetkeksi pysähtyä miettimään symmetriaa tai sitä miten mallikuvio jatkuu kainaloista alaspäin. Tai jos olisin huomannut, että toisella puolella olin ihan pokkana neulonut kaksi kertaa samat kuviokerrokset ja koko kuvio oli siis aivan pielessä. Toisen hihanpyöriön tein kolmeen kertaan, Mialta saamistani hyvistä vinkeistä huolimatta.


Sanoisin, että tämä oli hyvin opettavainen projekti. Opin paljon asioita, jotka voin sitten taas seuraavalla kerralla autuaasti unohtaa :)




Nitkutus jatkuu...