9. lokakuuta 2011

Pehmeää asfalttia

Edellisen itku ja hammastenkiristys -projektin jälkeen halusin puikoille vaihteeksi jonkun nopean, helpon ja takuuvarman neuleen. Päädyin Annan Mohairminimalistiin, koska olin neulonut sellaisen jo kerran aikaisemmin siskolleni. Otsikko viittaa langan väriin, joka ei siis ole musta, vaan tummanharmaa.

 

Malli: Mohair minimalist top by Kuduja (in Ravelry)
Lanka: GGH Kid Melange n. 80 g
Puikot 4 mm

Noudatin ohjetta kokolailla tarkasti, mutta tein omaan toppiini pienet hihat. Hihojen reunassa on 8 kerrosta aina oikein -neuletta rullautumisen estämiseksi.


Helmaan neuloin poikittain pienen pitsireunuksen. Ravelryssä näytti tänään olevan 156 projektia tästä mallista, enkä ainakaan missään niissä nähnyt samanlaista. Mallikuvion tuohon reunapitsiin sain kesällä MissViiviltä (Ravelry linkki) alunperin aivan toista projektia varten, mutta halusin kokeilla sitä tähänkin.

Toppi on nyt mallia lyhyehkö, mikä on täysin tietoinen valinta. Oma kokemukseni kun mohairneuleista on, että viimeistään pesussa tuppaavat venymään. 

Nitkutus jatkuu...

1. lokakuuta 2011

Ei niin kovin leveähelmainen tunika

Jos edellisen postauksen neule oli kevään messujen seurausta, niin tämä on nyt sitten syksyn satoa Lankatalo Priiman osastolta.
Flared tunic top, Twilleys
Lanka: Twilleys Freedom Purity
Puikot: 6 mm ja 6,5 mm

Koska olen oppinut, että saumoja kannattaa välttää, päätin neuloa tämänkin ilman saumoja, yhtenä kappaleena. Heh heh. Neuloin innoissani helmasta kainaloihin asti, kunnes vihdoin maltoin sovittaa tekelettä ja todeta, että etukappaleet menevät täysin kaksinkerroin päälleni. Miten se siellä messuilla ei näyttänyt lainkaan niin isolta??? Seuraavaksi ajelin Priimaan ja pyysin saada sovittaa sitä messujen mallikappaletta. Ylläri-pylläri, se todellakin oli aivan liian suuri! 
Kotona laskeskelin, että jos vähennän silmukoita noin 17%, neuleesta tulee sellainen kuin haluan. Purinpa sitten (tyynesti) neulomani 5 kerää lankaa takaisin kerille ja aloitin alusta, vahingosta viisastuneena kaikki kappaleet erikseen. Sain kaiken muun, paitsi toisen hihan valmiiksi, harsin osat yhteen ja sovitin. Jaa-a, muuten hyvä mutta ainaoikein neule alkoikin aivan liian ylhäältä ja näytti typerältä. Purinpa (kevyesti hammasta purren) taas kaikki etu- ja takakappaleet noin 10 cm kainaloiden  alapuolelle, jotta saatoin aloittaa aina oikein -neuleen alempaa. Harsin ja sovitin: ta-daa sehän on hyvä! Enää toinen hiha, jonka neuloin pikapikaa valmiiksi vain todetakseni, että olinpa sitten unohtanut tehdä ne heti raglankavennusten alussa tehtävät 3x1 s kavennukset. Voi taivahan talikynttilät...siinä oli kuulkaas jo amalgaamit lujilla!
Mallissa sinänsä ei ole mitään turhia kiemuroita, ainoat mutkat ovat nuo palmikonkierrot hihansuissa.
Niin että olisipa muuten ollut tosi nopsa neulottava tämäkin, jos kaikki vain olisi mennyt kerralla putkeen. Tai edes lähelle putkea. Tai vähän sinne päin edes. Toisaalta, mikäs kiire tässä mihinkään...

Kävin tänään Helsingissä uuden lankakaupan, Villavyyhdin avajaisissa. Siellä oli myynnissä ainoastaan kauniita ja vielä kauniimpia lankoja, ei ensimmäistäkään vyyhtiä tai kerää mikä ei minulle olisi kelvannut. Hillitsin kuitenkin itseni (mies oli mukana) ja ostin vain muutaman vaivaisen kerän. Ihailen suuresti uuden yrittäjän rohkeutta ja suosittelen kaupassa pistäytymistä lämpimästi ihan jokaiselle.
 
Ja Helsingissä kun olin, niin kävin tietenkin myös ihmettelemässä maailman ehkä suurinta torkkupeittoa senaatintorilla, on siinä ruutu poikineen...


Nitkutus jatkuu...