29. tammikuuta 2012

Pakkasta pitelee

Tähän piti tulla hienot kuvat talvitamineista kuuraisia koivunoksia vasten. Ei tullut, oli aivan liian kylmä ilma ja mallilla muutenkin väärät kamat päällä (laskettelureissulta palatessa kuvattiin) ja kuvaajalla jäätyi sormet jo viidennellä laukauksella.
Uudenvuodenaattonahan kävi niin, että mieheni hukkasi piponsa. Ja tietenkin juuri sen, joka oli niistä kolmesta tekeleestä se melkein sopiva. Eihän siinä mitään, minähän melkein kiljuin riemusta, kun pääsin neulomaan hänelle uutta, ihan tarpeeseen siis. Mieheni toivoi jo silloin, marraskuussa 2009 (tarkistin Ravelrysta) Stephen Westin Windchief-pipoa (Ravelry-linkki) ja ostinkin ohjeen jo tuolloin. Jotenkin vaan into pipojen neulomiseen oli hukassa kaikki nämä vuodet, pelkäsin kai joutuvani taas urakoimaan useamman, ennen kuin se melkein sopiva onnistuisi. Tällä kertaa kaikki meni kuitenkin poikkeuksellisesti juuri kuten Strömsössä. Ostin harmaata seiskaveikkaa kysymättä miehen mielipidettä ja kun näytin varovasti kerää, että tällaisesta meinasin sitä uutta pipoa, niin kommentti oli että "toihan on just hyvä väri". Outoa. Eikä siinä vielä mitään, mittasin ukon päänympäryksen ja päädyin neulomaan M-koon. Siitä tuli täydellisen sopiva. Todella outoa. 
Windchief-pipo by Stephen West
koko: M
lanka: Novita 7 veljestä
puikot: 4 mm ja 4½ mm
Bonukseksi hän halusi vielä kaulurinkin, jee! Ja siitäkin tuli aivan sopiva. Pelottava kokemus.
 Windchief-kauluri by Stephen West
muut kuten edellä
Lisäksi sain urakoitua valmiiksi hänelle jo viime talvena tilatut ohuet villasormikkaat, joiden tarkoitus on olla lisälämmikkeenä lasketteluhanskojen alla. Niiden toivomista hän taisi kyllä välillä jo hieman katua, koska joutui sovittelemaan niitä niin usein. Mutta voitteko kuvitella - niistäkin tuli aivan täydelliset. On koekäytetty paukkupakkasilla tositoimissa ja kuulemma hyvin toimivat. Ne tuli onneksi kuvattua jo etukäteen, koska muuten olisivat jääneet kyllä kuvaamatta. 
Lanka: Schachenmayr nomotta Rheuma Thermal Wolle
puikot: 2½ mm (auts)
Näihin onnistumisen tunteisiin olisi viisasta lopettaa tämä hyvin alkanut neulojan ura, mutta olen päättänyt kuitenkin urheasti jatkaa pää pystyssä kohti seuraavia vastoinkäymisiä!

Nitkutus jatkuu...

23 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Joskus sitä vaan onnistuu, usko pois! :) Hyvännäköiset asusteet, mahtaa mies olla tyytyväinen.

Hepsi kirjoitti...

Onneksi olkoon onnistumisesta!
Komeat asusteet sai miehesi! =)

Eila kirjoitti...

Joo, pipon neulominen sopivaksi on kyllä tuuletuksen arvoinen, minä olen jo jättänyt pipojen neulomisen muille (itselleni vielä olen väkertänyt silloin tällöin).
Kivat asusteet neuloit!

AnniKainen kirjoitti...

Hih, mainio postaus :) Positiivisuus oikein huokuu tänne saakka. Hyvä sinä! Ja kyllä on upea pipo, kauluri ja SORMIKKAAT. Sinä teit ne sittenkin. On varmaan jumalaisen lämpimät kun ovat reumavillasta.

Tellu-Tellervo kirjoitti...

Hieno pipo ja kauluri myös. Vähän jännitti lukea tekstiä eteenpäin :)
Seiskaveikan koostumus on varmaan parantunut, meillä pojat on moittinut siitä tehtyjen neulepaitojen kutittavan, joten itse en ole sen jälkeen langasta uskaltanut mitään tärkeää neuloa, vaikka langassa on ollut monta kivaa sävyä. Neulepaitaurakasta on siis jo 10 vuotta aikaa.

Hellyyttävää lukea, kun mies saa noin hyvää huolenpitoa, sormikkaat ovat varmaan tosi lämpimät.

Kristiina kirjoitti...

Onnittelut! Miekin neuloin taannoin miehelle kolmannen pipon ja jei, siitä tuli vihdoin mieluinen. Heh, mie voisin ehkä tän siun postauksen rohkaisemana neuloa kaulurinkin : ) Hyvännäköiset asusteet!

helena kirjoitti...

Tiina: Juu, välillä onnistuu, mutta enimmäkseen ei ;)

Hepsi: Kiitos! Pääasia että on tytyväinen ja asusteet toimivat.

Eila: Älä muuta sano, omaan päähänkin olen yrittänyt ja erehtynyt, monta kertaa...

AnniKainen: Niin, SORMIKKAAT! Ajattelen jo toisia, kurkkaapas näitä: http://www.ravelry.com/patterns/library/miss-sophies-hands

Niitä haaveilen itselleni... Niin ja siitä reumavillasta ajattelin itselleni vastaavat lämmittimet, laskettelurukkasten extravuoreksi.

helena kirjoitti...

Tellu-Tellervo: Joo, kysyin että kutittaako pahasti. Ei kuulemma liikaa ja mies on kyllä aika herkkähipiäinen. Luulen, että väri vaikuttaa langan laatuun jotenkin. Ajattelin nuo kyllä jossain vaiheessa uittaa vielä huuhteluaineliuoksessa, jotta hieman pehmentyisivät.

Kristiina: Sitä se on, pipojen tekeminen. Kaulurissa voi olla vaikeampi epäonnistua ;)

Jatta kirjoitti...

Nonni, siinä se nyt on. Olen etsinyt täydellistä pipomallia jo vuoden ystävälleni, joka on aikamoinen poikatyttö, ja täältähän se löytyi :) Kiitos! Tosi onnistunut setti! Taidan minäkin tehdä kaulurin mukaan, mutta sormikkaat.. hui! Saa tumput luvan kelvata :D

Tuija kirjoitti...

Hei hienoa! Ota kaikki mahdollinen riemu irti onnistumisesta ja niin olet tainnut ottaakin. Sä olet sen arvoinen. :)

outi kirjoitti...

No mutta ovathan ne makeat!!!! Ei siis pelkästään sopivat.;)

Pitsisukka kirjoitti...

Ihania asusteita!

Minna kirjoitti...

Mahtava kokemus! Toivottavasti karma tarttuu postauksen lukemalla :)

santra kirjoitti...

Hauska postaus! Ja onnistumisen ilo on mitä parhainta iloa, varsinkin kun lopputulos on saajallekin mieluinen, niin tulee varmasti pidettyä. :)

Näppi kirjoitti...

Hyvä hyvä. Kyllä sitä saa olla ilonen noin mahtavista onnistumisista. Meillä mies ei kovinkaan mitään toivo ja salaa oon mielissäni sitten kun neuleitani on käytössä, vaikkei hän mitään tarvinutkaan. ;) Hienot asusteet sai miehesi.

hillanen kirjoitti...

Tyylikkäät! Stephen West <3.

helena kirjoitti...

Jatta: No niinhän se on, varmasti kelpaa. Ravelryssä on vaikka mitä ihania värejäkin käytetty tälle setille :)

Tuija: Juu - olen ottanut!

Outi: Kiitos, voisin tehdä kyllä itsellenikin. Tarpeeksi yksinkertainen makuuni.

Pitsisukka: Kiitos, kiitos!

Minna: Täältä tulee karmaa - ota koppi!

santra: Juu, se on niin harvinaista herkkua, että nautin sitä pienin annoksin ;=)

Näppi: Juu, harvoin meilläkään mitään tarvitaan vaikka kuinka tarjottaisiin.

Hillanen: Just <3 niin !

-maria- kirjoitti...

Hieno setti!

Emma kirjoitti...

Tyylikäs setti! Aina ei voi epäonnistua ;)

KESÄN LAPSI - MINNA kirjoitti...

Onnistunut setti! Iloisuus asusteiden onnistumisesta välittyy ruudulta! Ja edellisen kirjoituksen neuletakki on tosi upea!!!!

helena kirjoitti...

maria: Kiitos!

Emma: Sinäpäs sen sanoit, aina ei vaan voi :)

KL Minna: Kiitos! Olen tyytyväinen molemmissa postauksissa esiteltyihin neuleisiin.

Sulotar kirjoitti...

Ihania leuleita. Voi kun minunkin mies kelpuuttaisi jotain oma tekemää itselleen ylleen.... :o)

ArualMaria kirjoitti...

Onnistuneita neuleita, kyllä se sovittaminen kannattaa. :) Tykkään erityisesti tuosta piposta.