29. tammikuuta 2012

Pakkasta pitelee

Tähän piti tulla hienot kuvat talvitamineista kuuraisia koivunoksia vasten. Ei tullut, oli aivan liian kylmä ilma ja mallilla muutenkin väärät kamat päällä (laskettelureissulta palatessa kuvattiin) ja kuvaajalla jäätyi sormet jo viidennellä laukauksella.
Uudenvuodenaattonahan kävi niin, että mieheni hukkasi piponsa. Ja tietenkin juuri sen, joka oli niistä kolmesta tekeleestä se melkein sopiva. Eihän siinä mitään, minähän melkein kiljuin riemusta, kun pääsin neulomaan hänelle uutta, ihan tarpeeseen siis. Mieheni toivoi jo silloin, marraskuussa 2009 (tarkistin Ravelrysta) Stephen Westin Windchief-pipoa (Ravelry-linkki) ja ostinkin ohjeen jo tuolloin. Jotenkin vaan into pipojen neulomiseen oli hukassa kaikki nämä vuodet, pelkäsin kai joutuvani taas urakoimaan useamman, ennen kuin se melkein sopiva onnistuisi. Tällä kertaa kaikki meni kuitenkin poikkeuksellisesti juuri kuten Strömsössä. Ostin harmaata seiskaveikkaa kysymättä miehen mielipidettä ja kun näytin varovasti kerää, että tällaisesta meinasin sitä uutta pipoa, niin kommentti oli että "toihan on just hyvä väri". Outoa. Eikä siinä vielä mitään, mittasin ukon päänympäryksen ja päädyin neulomaan M-koon. Siitä tuli täydellisen sopiva. Todella outoa. 
Windchief-pipo by Stephen West
koko: M
lanka: Novita 7 veljestä
puikot: 4 mm ja 4½ mm
Bonukseksi hän halusi vielä kaulurinkin, jee! Ja siitäkin tuli aivan sopiva. Pelottava kokemus.
 Windchief-kauluri by Stephen West
muut kuten edellä
Lisäksi sain urakoitua valmiiksi hänelle jo viime talvena tilatut ohuet villasormikkaat, joiden tarkoitus on olla lisälämmikkeenä lasketteluhanskojen alla. Niiden toivomista hän taisi kyllä välillä jo hieman katua, koska joutui sovittelemaan niitä niin usein. Mutta voitteko kuvitella - niistäkin tuli aivan täydelliset. On koekäytetty paukkupakkasilla tositoimissa ja kuulemma hyvin toimivat. Ne tuli onneksi kuvattua jo etukäteen, koska muuten olisivat jääneet kyllä kuvaamatta. 
Lanka: Schachenmayr nomotta Rheuma Thermal Wolle
puikot: 2½ mm (auts)
Näihin onnistumisen tunteisiin olisi viisasta lopettaa tämä hyvin alkanut neulojan ura, mutta olen päättänyt kuitenkin urheasti jatkaa pää pystyssä kohti seuraavia vastoinkäymisiä!

Nitkutus jatkuu...

22. tammikuuta 2012

No nyt soon vihroonkin valamis

:) Hip hei, nyt on näyttää näitä kuvia mallin päällä! Ja huomatkaa erityisesti napit, siinä on kuusi samanlaista nappia, ei tosin niitä, joita alunperin olin ajatellut.
Malli: Little Purple Riding Hood (rav)
myös Modassa  4/2011
Lanka: Novitan Nalle, vähän yli 2 kerää
Puikot: 3 ja 3½ mm
Tein takkia aluksi Villavyyhdistä ostamastani ihanan pehmeästä Frogtreen alpakkalangasta, mutta takakappaleen ja toisen etukappaleen neulottuani tulin siihen tulokseen, että työn jälki oli uskomattoman rumaa ja epätasaista. Aluksi yritin uskotella itselleni, että kyllä se siitä tasoittuu kunhan vähän kastelen ja pingottelen, mutta sitten tajusin, että alpakka taitaa pikemminkin mennä sillä tavoin huonompaan suuntaan - venähtää ja valahtaa. Taisin neuloa sitä myös hieman liian suurilla puikoilla, joten päätin luovuttaa ja aloittaa alusta. Siispä uutta lankaa kehiin ja kun en ehtinyt enää merta edemmäs kalaan, niin ostinpa lähimmästä Prismasta kaikille tuttua ja turvallista Nallea.
Malli on tosi nätti, mutta aikas työläs! Siinä on erilaista palmikkoa, nyppyä sun muuta tsiekuraa ja kiekuraa, jotka sinänsä tekivät neulomisesta mielekästä, mutta myös erittäin tehokkaasti hidastivat tahtia. Ei siis todellakaan valmistunut joululahjaksi, mikä alunperin oli tarkoitus. Lisäksi ihmeen paljon näin pieneen neuleeseen oli saatu sopimaan ommeltavia saumoja: takkiin neulottiin seitsemän eri osaa ja sitten vielä etureunuksetkin erikseen ja ommeltiin kiinni... Jos tekisin saman uudelleen, niin osaisin jo oikaista monessakin kohdassa.
Koska lahjomisen kohde täytti joulukuussa yhden vuoden, neuloin takin kokoa 1-2 v. Koko loppuprojektin ajan pelkäsin, että neuleesta tulee liian pieni ja vasta nyt, lopulliset poseerauskuvat saatuani voin huokaista helpotuksesta, että ei tullut vaan mennee tämän talven, mikä oli tarkoituskin. Pikkuinen mallityttönen oli kuulemma vauhdikas kuvattava ja myös perheen koirat osallistuivat innokkaasti kivaan kuvausprojektiin. Marialle suurkiitos ihanista kuvista, on erityisen hauskaa tehdä blogipäivitys kun joku muu tuottaa kuvamateriaalin!

Seuraavaksi puikoilleni hyppääkin taas saumaton ja suoraviivainen neule, mutta siitä lisää joskus myöhemmin :)

Nitkutus jatkuu...

8. tammikuuta 2012

Oi ja voi

Tämän tekstin piti alkaa seuraavilla sanoilla:
Mutta kun ei ole! Olis kyllä, jos olis ostanut riittävästi nappeja. Se joka osti nappeja tähän takkiin - niitä lähes täydellisen värisiä - osti paljon nappeja myös muihin tarkoituksiin. Ja tähän osti sit viis vaikka olis tarvinnu kuus. Vähänks soli pöljä? Ei kestä tällästä. 
Se yrittää huomenna löytää kokonaan uudet napit toisesta kaupasta, Punaisesta Langasta, koska sillon Hakaniemeen muutakin asiaa. Ja se yrittää muistaa ostaa kuus. Jos ei löydy, niin se lähtee sitten tiistaina ostamaan sitä yhtä puuttuvaa nappia sieltä Nappitalosta Helsingin keskustasta. Yhtä vaivaista nappia. Yhden napin takia ei kannata sinne ei kyllä kannata mennä. Pakko sen on varmaan ostaa jotain muutakin. Vaikkei tarttiskaan. Onko mitään järkee? No ei oo ei.
Mikä ei kuulu joukkoon?

Nitkutus jatkuu...