31. elokuuta 2013

Minä vuonna ruskea olikaan uusi musta?

Kannattaako ostaa kivaa lankaa jos ei tiedä mitä siitä tekisi? Hmmm, ehkä ei. Tai ainakin sitä kannattaisi ostaa riittävän paljon. Onko 300 grammaa riittävän paljon? Ehkä huiviin kyllä, mutta todennäköisesti ei pitkähihaiseen neuletakkiin. Miksi joku ylipäätään ryhtyy neulomaan pitkähihaista neuletakkia langasta, jota on vuonna x ostanut vaivaiset 300 grammaa? Silloin varmaankin yltiöoptimistisesti toivoo, että lankaa olisi sittenkin tarpeeksi.
No eihän sitä ollut tarpeeksi ja lisää oli vaikea saada. Juuri ruskea väri sattui olemaan kortilla Suomen nettikaupoissa, ainakin koko heinäkuun ajan. Samaa värierää en edes kuvitellut saavani, mutta salaa toivoin että kävisi tuuri ja sävy olisi edes lähellä sitä alkuperäistä. No ei ollut ei.
Halusin neuloa toisenkin kesäneuletakin ja ruskeankirjavat Allino-kerät olivat muistutellet minua olemassa olostaan jo jonkin aikaa. Malli oli hakusessa, en oikein tiennyt millaista takkia halusin eikä mikään inspiroinut. Lopulta päädyin tähän Heidi Kirrmaierin Peasyyn, sillä halusin neuloa ehdottomasti ylhäältä alaspäin ja yhtenä kappaleena. Lisäksi miehustan pitsineuleosuus viehätti silmääni, sitä oli jonkin verran mutta ei liikaa.
 
Halusin takkiin täyspitkät hihat ja nappeja koko pituudelta, vaikka kieltämättä malliin sopiikin hyvin napitus vain yläosasta. Olen kuitenkin monesti joutunut toteamaan, että vaikka sellaiset takit näyttävät kivalta, ne eivät käytössä aina ole kovin hyviä. Ainakin minua paleltaa vatsasta jos takki on viileämmillä säillä auki. Hihat tein myös oman pääni mukaan, en alkuperäisen mallin mukaisia hieman pussittavia sellaisia, vaan kaventelin niitä itselleni mieluisiksi. Samoin tein takin sivuilla joitakin kavennuksia ja levennyksiä ennen ja jälkeen vyötärölinjan.

Malli: Peasy by Heidi Kirrmaier
Lanka: Allino, BC Garn 350 g
Puikot: 3,75 mm ja 3 mm

Pesin takin heti kun sain sen valmiiksi ja toivoin pesun tasoittavan langan värieroja. Jonkin verran irtoväriä pesuvesiin jäikin, mutta väriero on kyllä havaittavissa valitettavan selvästi edelleen. 
 
Harmittaa, koska langassa on kivan eläväinen pinta kahden hieman erivärisen säikeen ansiosta. Jos nyt värjään takin niin koko langan idea samalla häviää. Materiaalin ihanuus ei tietenkään muutu, pidän tästä 50/50 puuvillapellavasta kovasti. Pesussa takki kutistui sopivasti ja tuntuu nyt hyvältä päällä. Aiemmin kesällä valmistunut bambuneuletakkini on jo miltei matkansa päässä, se on venynyt ja nuhjaantunut kovassa käytössä. Toivottavasti tämä on pitkäikäisempi.

Nitkutus jatkuu...

14 kommenttia:

Ingi kirjoitti...

Upealta näyttää eikä ainakaan kuvissa mitään värieroja huomaa! Olet tehnyt siitä juuri sellaisen käytännöllisen mallin, josta itsekin tykkään: oikeanlaisella napituksellakin on loppujen lopuksi aika suuri merkitys.

Lammas kirjoitti...

Jälleen kerran olet tehnyt kauniin neuleen. Tykkään kovasti! Kuvatkin ovat niin kauniita.

Hepuli kirjoitti...

Upea neule! Ruskea väri vaan on jotenkin niin pehmeä ja kaunis. Ja ihana mallikin!

Sanna kirjoitti...

Ihana neule! Pitsiä on juuri sopivasti ja malli näyttää käytännölliseltä. Minäkään en kuvista huomaa värieroja.

Tuija kirjoitti...

Kaunis ja tyylikäs takki! Ja ne bootsit... Kyllä olet ihan Pohojanmaan country-leidi. :)

Jatta kirjoitti...

On se kaunis, todella! tuo väriero ei näy kuvissa, mutta jaan tuskasi..

Ruskea on mulle ainakin aina uusi musta ;)

MariJ kirjoitti...

Kaunis neule! :) Minä en käytä mustaa väriä lainkaan, en edes kengissä, joten mulle myös ruskea on välillä sellainen "mustan korvike", jos tarvitaan neutraalimpaa väriä; harmaa, beige ja luonnonvalkoinenkin toki ajavat saman asian.

Hepsi kirjoitti...

Kaunis takki, enkä minäkään kuvissa huomaa värieroa. Minäkin tykkään ruskeasta väristä, ja napit alas asti on aina käytännöllisempi ratkaisu. =)

Anonyymi kirjoitti...

Ihana!
Mulla on tuo Peasy ekana jonossa itselleni, kunhan saan vaan tietyt pakkoneulomukset (lue: lasten villasukat) valmiiksi.

Voi että mä kaipaan sun neuleiden ihastelua livenä; ei se ole ollenkaan sama asia blogin kautta :-(

Sari

hillanen kirjoitti...

Ihana ihana ihana! Jos miulta kysytään, niin ruskea on aina uusi musta. Koskaan ei ole liian montaa ruskeaa villatakkia :)

Maritta kirjoitti...

Aivan ihana takki! Ja todella tyylikkäät kuvat taas.

Hienoinen väriero näkyy siis tuossa alimmassa kuvassa? Mielestäni ei kauhean paha ole, jos siis näen oikein.

AnniKainen kirjoitti...

Aijai kuinka kaunis ja siis niin ihanan värinen :) Eipä tuota värieroa kovin selvästi huomaa, mutta uskon että saattaa harmittaa. Ja voi kurjuus sitä bambutakkia :( On muuten upeat syksyiset kuvat!

helena kirjoitti...

Kaunis kiitos kaikille kommenteistanne! Väriero näkyy luonnossa ehkä paremmin kuin kuvissa, mutta en taida antaa sen haitata. Tuijalle tiedoksi, että kuvat kuvattiin kyllä ihan Vantaan pelloilla ;) ja Sarille tiedoksi, että ne pellot olivat kivenheiton päässä vanhasta työpaikasta :)

Niin ja ruskea keikkuu jostain syystä aina mun lempparilistan kärjessä, ei haittaa oliko se muotia vai ei!

Näppi kirjoitti...

Voi miten kaunis takki. Pitsi soppii tuohon ku nenä päähän. Kuvat kauniita myös, upeasti kuvattu viljapellolla.