21. huhtikuuta 2014

Raiteilla

Tämä neule eteni kuin juna raiteillaan, malli oli kerrassaan koukuttavaa neulottavaa ja vei mukanaan. Pitsin neulominen on minusta aina muutenkin kiehtovaa ja neuleessa käytetty perinteinen lehtimalli kaikessa yksinkertaisuudessaan viehätti minua kovasti.
Malli Lehdet by Mia
Lanka Sublime Organic Cotton 400g
Puikot 4 ja 4,5 mm
Neule on symmetrinen, vaikka sen etukappaleen helmat näyttävätkin kiinnitystavasta ja mallikuvion aaltoilusta johtuen hieman pidemmiltä kuin takakappale.


Miahan on testannut tätä malliaan jo useasti eri langoilla ja hieman varioiden, mutta täytyy tunnustaa että itse en täysin ymmärtänyt idean neroutta lehtien koon suurentamisesta neuleen edetessä ennen kuin aloitin mallin neulomisen. Vautsi, sehän toimii! Neule neulotaan yhtenä kappaleena ylhäältä alaspäin ja parin ensimmäisen mallikerran jälkeen lehden kokoa kasvatetaan ja myöhemmin lehtien väliin lisätään vielä silmukoita, jotta saavutetaan haluttu ympärysmitta. Mia on hienosäätänyt levennyksiä suurentamalla puikkojen kokoa useampaankin kertaan neuleen edetessä, itse käytin kuitenkin vain kahta eri puikkokokoa, sillä jouduin tiukan käsialani vuoksi jo aloittamaan hieman reilummilla puikoilla, jotta sain aikaiseksi riittävän löysää ja laskeutuvaa neulosta.
 
Alkuperäisessä, ainakin toistaiseksi julkaisemattomassa, ohjeessa hihojen kavennukset tehdään hieman eri tavoin, mutta itse toteutin kavennukset pienentämällä lehtikokoa, innoissani halusin kokeilla idean toimivuutta myös toisinpäin ja toimihan se, miksipä ei toimisi? Neuleen pituuden sääteli, ainakin näin alustavasti, langan määrä. Tai siis se määrä, jonka olin muistanut varata pääsiäisen pyhiksi mukaani, kotona sitä on kyllä lisää ja jatkan neuleen pituutta myöhemmin jos siltä tuntuu.
 
Kiinnitys hoitui tässä tapauksessa kolmella kaulukseen riviin kiinnitetyllä pienellä napilla, jotka vain sitten pujotetaan sopivista lehden rei'istä, itse en vielä kokeillut muuta kuin tämän yhden tavan napittaa neule. Etukappalettahan olisi voinut nappien avulla esimerkiksi laskostaa hieman tai napit voisi ommella perinteisempään tapaan toiseen etureunaan ja siten napittaa kiinni vaikka koko miehustan.
Kuvat otettiin ratapätkällä, joka on minulle lapsuudesta kovin tuttu, vain kerosiinin tuoksu oli haihtunut vuosien saatossa. Lukemattomia ovat ne yöt jolloin heräsin ohi kulkevan junan kaukaiseen kolinaan. Kuin myös ne kuumat (ainahan oli kesä ja aurinko paistoi) kesäpäivät jolloin ystävien kanssa ratapenkalla maatessamme pohdimme uskaltaisimmeko laittaa pennin kolikon raiteille ja katsoa millainen siitä tulisi junan ajettua sen ylitse. Koskaan emme uskaltaneet tuota koetta toteuttaa, koska isommat kaverit olivat meille kertoneet, että sen yhden ainoan pennin vuoksi koko juna suistuisi raiteiltaan. Jokin estävä vaikutus saattoi olla myös sillä tekijällä, että ehjällä pennillä sai kiskalta ostaa kaksi nallekarkkia.
Mialle suuret kiitokset erinomaisesta ohjeesta :)

Nitkutus jatkuu...