8. marraskuuta 2015

Meeli

Tämä neule sai alkunsa Valio-myrskyn ansiosta. Istuin Parkanon asemalla jumissa junassa, joka ei päässyt eteenpäin sähköjen ollessa Tampereelle päin poikki. Mukanani oli toki lankaa ja puikot, mutta ei sitten niin minkäänlaista ideaa mitä neuloisin. Tuskailin asiaa naamakirjassa ja ihanainen Anna riensi hätiin lähettämällä minulle pikavauhtia Meeli-neuleen ohjeen. Neuloin välittömästi mallitilkun ja sain tiheyden täsmäämään vitosen puikoilla, eipä tarvinnut enää miettiä mitä sähköjen palautumista odotellessa tekisin.
Malli: Meeli by Anna Verschik
Lanka: Dansk Pelsuld 5,5/2
Puikot: 5 mm
Neule eteni minulle poikkeuksellisen vauhdikkaasti, vaikka muutaman kerran jouduinkin mallikerran verran työtä purkamaankin, vauhdin hurmassa unohdin mallikuviosta aina välillä reunimmaiset langankierrot... 

Ohje oli selkeä ja noudatin sitä orjallisesti, en muuttanut mitään. Nyt kun katson kuvia, niin huomaan takin alareunan hieman kinnaavan kun alin nappi on kiinni. Ongelma on tietysti yksinkertaisesti ratkaistu jos jättää napin vain auki, mutta voipi olla että lyhennän neuletta hieman ja jätän alimman napin kokonaan pois. Toisaalta, neuloinhan takista tarkoituksella juuri tuon mittaisen, jotta se lämmittäisi kunnolla myös takamusta! 

Annan neuleille on tunnusomaista, että sivusauman kohdalla on aina jotain pientä jujua, tässä neuleessa se on pieni pitsineulekuvio.
 
Koska lankaa jäi hieman yli, neuloin ylijäämästä pienen kaulurin samalla mallikuviolla. Kauluri olisi saanut olla muhkeampikin, mutta lanka ei riittänyt pidempään versioon.
 
Neuleen kaula-aukko on yksinkertainen, vain kerros oikeaa ja päättely (Annan tapaan neule neulottiin ylhäältä alaspäin yhtenä kappaleena - tietenkin!). Tähän voisi neuloa reunusta hieman lisää, jotta se jämäköityisi, mutta toisaalta en haluaisi täysin hukata tuota etukappaleen aaltoiluakaan. 
Nitkutus jatkuu...